Edelläkävijät auktorisoituvat

Henkilöstöpalveluala on nuori ala, jos sitä vertaa moniin niistä toimialoista, joilla henkilöstövuokrausta käytetään. Vaikka toimijoita alalla on ollut jo 70-luvulta, se on tullut tunnetuksi vasta viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Tällä vuosituhannella henkilöstöpalveluala on kehittynyt voimakkaasti. Pääsääntöisesti yritykset ovat kasvaneet, vaikka mukaan mahtuu myös kovia vuosia. Talouden taantuma haukkasi vuonna 2009 lähes kolmanneksen yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Suurin muutos ei kuitenkaan liity numeroihin, vaan toimintatapoihin. 

Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL on tehnyt suuren työn alan toimintaperiaatteiden yhdenmukaistamisessa. Myös yhteiskunnan normit, lainsäädäntö ja sen tulkinta on saatu vuosien aikana ajan tasalle ja nykyisessä muodossaan ne soveltuvat hyvin myös vuokratyösuhteisiin. Valitettavan usein julkisuudessa esitetyt käsitykset alasta perustuvat kuitenkin yhä kymmenen vuotta sitten vanhentuneeseen todellisuuteen. 

Viimeisin, uunituore muutos on auktorisointi. Se on merkittävä askel eteenpäin itsesääntelyn kehittämisessä. Auktorisoidulla henkilöstöpalveluyrityksellä tarkoitetaan henkilöstöä vuokraavaa yritystä, joka toimii vuokratyöntekijän työnantajana ja jolle on myönnetty auktorisointi. Auktorisoidut yritykset ovat sitoutuneet noudattamaan auktorisointisääntöjä sekä toimimaan vastuullisesti tarjoamalla reiluja vuokratöitä.

Auktorisoituja yrityksiä valvotaan yksinkertaisella, mutta tehokkaalla menetelmällä. Kuka tahansa - työntekijä, luottamusmies, työntekijä- tai työnantajaliitto, viranomainen tai vaikkapa toinen auktorisoitu henkilöstövuokrausyritys - voi antaa palautetta auktorisoidun yrityksen toiminnasta. Palautteen antajalle luvataan puuttua epäasialliseen toimintaan tai kohteluun. Mikäli yritys ei korjaa vääriä käytäntöjään, se menettää auktorisoinnin. Se on suuri asia, sillä yhä useammin käyttäjäyritykset edellyttävät auktorisointia kumppaniltaan. 

Studentwork on auktorisoitu yritys. Olemme ylpeitä siitä, mutta emme voi antaa sen nousta päähän. Pelisääntöjä pitää noudattaa joka päivä. Jos me mokaamme, niin toivon, että kerrotte siitä meille välittömästi. Jos emme muuta toimintaamme, voitte jättää myös meistä palautetta Reiluja Vuokratöitä -sivulla.

Vaikka ala on nuori, on se kehittynyt vuosikymmenessä pitemmälle kuin monet perinteisemmät toimialat. Auktorisointi on loistava asia, joka tulee kehittämään työntekijöiden, käyttäjäyritysten ja auktorisoitujen henkilöstöpalveluyritysten välistä yhteistyötä entistä paremmalle tasolle. 

Maajohtaja

Heikki Karimaa

Studentwork Sharper Oy

Yrityspäivät 2014 ja Studentwork ryhtyvät huipputason yhteistyöhön

Studentwork on solminut kattavan sopimuksen pääyhteistyökumppanuudesta Suomen suurimman korkeakouluopiskelijoiden kontakti- ja rekrytointitapahtuman Yrityspäivien kanssa. Yrityspäivät 2014 järjestetään 5. ja 6. helmikuuta Tampereen yliopistolla ja Tampereen teknillisellä yliopistolla. Pääyhteistyökumppanuus tarkoittaa Studentworkille ainutlaatuisen laajaa näkyvyyttä ja kosketuspintaa opiskelijoiden keskuudessa vuoden alussa, kun kesätöitä hakevien ja opinnoistaan valmistuvien työnhaku käy kuumimmillaan.

Kaksipäiväinen tapahtuma houkuttelee molemmille yliopistoille tuhansia motivoituneita, innokkaita ja osaavia työtä ja kontakteita etsiviä opiskelijoita. Tapahtumaa edeltävällä työnhaun teemaviikolla Studentwork puolestaan pääsee antamaan opiskelijoille kallisarvoisia vinkkejä ja ammatillisesti raudanlujaa tietoa työnhausta ja siitä, miten omat vahvuudet tulee valjastaa urapolun alkutaipaleeksi. Studentwork tarjoaa Yrityspäivien yhteydessä opiskelijoille työnhakuvalmennusta muun muassa CV-pajojen ja paneelikeskustelujen muodossa. Studentworkin vahva ammatillinen tietotaito on läsnä koko Yrityspäivien ajan. Yksinkertaisesti, Studentworkin ja Yrityspäivien yhteistyö vie nuorten osaajien kohtaamisen aivan uudelle tasolle. Parhailla tekijöillä on mahdollisuus vakuuttaa Studentworkin osaajat jo ensikohtaamisella ja saada kutsu jopa työhaastatteluun saman tien.

Vaikka Yrityspäiviä vietetään Tampereella, tapahtumassa tavoitetaan lukuisia muiltakin paikkakunnilta kotoisin olevia tulevaisuuden tekijöitä. Suuri osa yliopistojen opiskelijoista asuu Tampereen seudulla vain opiskelunsa ajan ja vie valmistuttuaan osaamisensa takaisin kotiseudulleen. Tällöin tuttu kontakti nuorten osaajien työnvälityksen parissa on arvokas. Lähtipä opiskelija Tampereelta sitten minne päin maailmaa tahansa, hän voi aina ryhtyä rakentamaan urapolkuaan Studentworkin kanssa. Hedelmällinen yhteistyö ja tärkeän verkoston kehittyminen voi alkaa jo muutaman minuutin kohtaamisella Studentworkin messuosastolla ja jatkua koko työuran ajan.

Studentworkin ja Yrityspäivien järjestäjien intressit sekä tavoitteet yhteistyön osalta ovat heti ensimmäisistä sopimusneuvotteluista lähtien sointuneet samoin sävelin. Perinteisen sponsoroinnin ja näkyvyyden sijaan molemmat osapuolet hakevat yhteistyöltä jotain, joka on enemmän kuin kahden tekijän summa. Yhteistyöllä pyritään synnyttämään kouluille osaamisen ilmapiiri, jossa tulevaisuuden tekijät pääsevät keräämään ainutlaatuista tietoa työelämästä ja oikeiden kontaktien löytämisestä. Yhteiseen päämäärään päästään keskinäisellä ymmärryksellä ja ainutlaatuisella otteella kenttään.

Läpinäkyvyyttä, keppiä ja porkkanaa

Tää on hyvä juttu, ajattelin, kun kuulin henkilöstöpalvelualan auktorisoinnista ensimmäisen kerran. Olin kyllästynyt vanhentuneisiin asenteisiin, joihin jatkuvasti törmäsin ja median yksipuoliseen kirjoitteluun henkilöstöpalvelualasta. Työttömyysprosentin huidellessa kahdeksan ja kymmenen välillä ihmisen työllistäminen Suomessa oli joidenkin mielestä silti huono juttu.

Pian olin itse mukana henkilöstöpalvelualan auktorisoinnin suunnittelussa. Ala loi selkeät pelisäännöt reilusta henkilöstövuokrauksesta, rakensi järjestelmän sen toteuttamiseen ja järjesti rahoitusta valvontaan. Vedimme rivejä suoriksi oikein urakalla ja katsoimme myös peiliin. Ymmärsimme, että negatiivinen julkisuus ei ollut pelkästään tarkoitushakuista panettelua, mitä sitäkin esiintyi, vaan siihen liittyi paljon myös epätietoisuutta, vääriä olettamuksia ja kuten jokaisella toimialalla, yksittäisten toimijoiden törttöilyjä.

Auktorisointi lähti avaamaan solmuja narun molemmista päistä. Toisaalta selkeytetyt toimintaperiaatteet ovat tuoneet halun suurempaan avoimuuteen. Haluamme olla läpinäkyvämpiä, näyttää oikeasti miten toimimme ja hakea aktiivisesti keskustelua kaikkien osapuolten kanssa. Toisaalta auktorisointi luo jokaiselle vuokratyöntekijälle kanavan, jossa kertoa kohtaamistaan ongelmista ja jolla on kyky myös puuttua niihin nopeasti ja tehokkaasti. Auktorisointisäännösten rikkomisesta voikin seurata auktorisoinnin menettäminen, mikä on yhä useammin este isompien asiakassopimusten saamiseksi. Paineet toimia oikein ovat siis yksittäisellä yrityksellä kovat.

Henkilöstövuokrausyritykset ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kehittäneet toimintaansa jatkuvasti vastaamaan työntekijöiden, asiakasyritysten ja lainsäätäjän tarpeita ja odotuksia. Valtaosa yrityksistä toimii vastuullisesti lakien, työehtosopimusten ja alan omien periaatteiden mukaan. 

Suurin muutos tuleekin olemaan lisääntynyt avoimuus, yhdessä allekirjoitettujen pelisääntöjen tuoma selkeys sekä epätoivottujen toimintamallien ja toimijoiden karsiutuminen. Siitä hyötyvät etenkin työntekijät ja asiakasyritykset, ja sen seurauksena koko ala. Ainutlaatuinen avaus on tehty ja auktorisoinnin myötä henkilöstövuokrausala on askeleen edellä aikaansa. Kissa on nostettu pöydälle, haluamme keskustella ja kehittää toimintaamme.

Maajohtaja

Heikki Karimaa

StudentWork Sharper Oy

Blogikirjoitus löytyy myös täältä: HPL.fi 

How Studentwork made speed and agility a competition advantage

Some of you reading this are enjoying your well-deserved vacations. The rest of us are doing our best to make sure we do not have to bother you while you are sipping lemonade in the sun.

I would like to take this opportunity to share something that has great strategic value for Studentwork. It’s something that was best described in a single sentence that decorated the late Jan Stenbeck’s wall in Kinnevik’s headquarters in the heart of Stockholm. The saying goes like this: It’s not the big that eat the small. It’s the fast that eat the slow.

This is something that we at Studentwork have learned to be true throughout the years. Conventional wisdom and logic says that big organisations eat smaller ones.  That was probably part of the reason why we wanted to get big quickly when we started back in 2004. We wanted to be able to put up a fair fight against our giant competitors before they crushed us. And we were pretty successful in our goal. We have grown to Finland’s largest supplier of young talents and expanded to all Nordic countries as well as to Germany. We are now one of only four suppliers with that vast geographical coverage.

However, what we realised in our expansion was that success it’s not as much about size as it is about speed and flexibility. In many industries bigger companies get crushed by smaller and quicker companies all the time. Our biggest strength is not our geographical coverage or size. Our biggest competition advantage has always been speed and the ability to be flexible towards our customers, candidates and employees.

We have made velocity and agility a competitive advantage. We strive to make quick decisions and always delivering faster than our competitors. That means more individual responsibility to all of my great colleagues on all levels and less bureaucracy. We have made sure that we are communicating two ways with customers, employees and candidates, as well as throughout the entire organisation (through monthly individual development discussions), so our organisation can remain flexible and agile no matter how big we become or what happens in the world around us.

With the market's most talented colleagues we have succeeded in building a culture that listens to our customers and employees, anticipates what is coming ahead, and welcomes change. It has made us a high velocity company despite tough times and intense competition.

For you enjoying the sun; I hope your lemonade tastes great. And for the rest of us; work hard and have fun!

Yours sincerely,

Lucas

Lucas Geisler, Group executive, Studentwork

HPL Porin SuomiAreenalla

Porin SuomiAreenalla on tällä viikolla päällä hyvä pöhinä, ja eilen siellä käytiin loistava paneelikeskustelu vuokratyöstä ja nuorisotyöttömyydestä. Lauteilla nähtiin HPL:n puheenjohtaja Minna Vanhala-Harmanen, kansanedustaja Lasse Männistö, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson, johtaja Anssi Vuorio Ammattiliitto Prosta, vuokratyöntekijänä 16-vuotiaasta työskennellyt oululainen Johannes Djupsjöbacka sekä käyttäjäyritystä edustava Finnkinon henkilöstöjohtaja Pia Rautio.

HPL:n tiedote keskustelusta löytyy täältä ja innostavan paneelikeskustelun voi katsoa videolta täällä.

Myöskin Satakunnan kansa tarttui aiheeseen ja uutisoi verkkosivuillaan vuokratyöstä otsikolla "Voiko vuokratyö kasvaa vakituiseksi?" Niin ikään Kauppalehti uutisoi nuorten työllistämisestä vuokratyön kautta täällä.

Myös meiltä Studentworkilta on kaksi henkilöä paikalla huomenna Porissa edustamassa HPL:a.

Tavoitteena hyvinvoivat ja tyytyväiset työntekijät

Studentwork haluaa aktiivisesti ylläpitää työtyytyväisyyttä, ja tätä varten olemme luoneet HEI:n eli Happy Employee Indexin. Kyselyn, jolla keräämme tietoa käytännön asioiden toimivuudesta, työympäristöistä, joissa työntekijämme työskentelevät sekä yleisestä hyvinvoinnista. Tulosten pohjalta tavoitteenamme on parantaa kokonaisvaltaista työtyytyväisyyttä.

Happy Employee Index -kysely lähetetään kaksi kertaa vuodessa kaikille Studentworkin työntekijöille, ja osana Studentworkia toivomme työntekijöidemme antavan oman panoksensa yhteisen kehityksen eteen. Mahdollisimman suuri vastausprosentti takaa riittävän informaation, jotta voimme parantaa toimintaamme.  Vastaaminen kyselyyn tapahtuu täysin anonyymisti.  

Kysely on ollut käytössä viimeisen vuoden ajan ja sitä kautta olemme saaneet arvokasta informaatiota siitä, miten voimme huomioida työntekijöitämme paremmin sekä viedä prosessejamme eteenpäin. Ensimmäisten tulosten myötä huomasimme, että tuntiseurantajärjestelmämme tuntemus on osittain puutteellista, minkä vuoksi esittelemme sen nykyään työsopimusta tehtäessä yksityiskohtaisemmin. Aikaisempien vastausten myötä esille nousi myös yhteenkuuluvuuden tunne Studentworkin kanssa. Työntekijämme ovat aina olleet meille tärkeitä, mutta yhteenkuuluvuuden tunnetta olemme lähteneet rakentamaan lisää Talent Relations Clubien myötä. Talent Relations Club järjestetään kuukausittain uusille työntekijöillemme, ja sen tarkoistuksena on päästä tutustumaan ja verkostoitumaan muihin studentworkilaisiin rennossa ilmapiirissä. 

Hyvät arvosanat olemme saaneet jokaisessa kyselyssä kommunikaatiostamme ja ystävällisyydestämme, mikä on todella hieno juttu, koska juuri teitä varten me Studentworkin työntekijät täällä olemme. 

Uusimmassa HEI-kyselyssä teemoiksi nousivat erityisesti palautteenanto ja perehdytys asiakasyrityksissämme. Näihin seikkoihin tulemmekin kiinnittämään tulevaisuudessa enemmän huomiota ja tulemme tekemään tarvittavia toimenpiteitä asioiden kehittämiseksi. 

Seuraavassa blogitekstissä tulemme kertomaan tarkemmin edellä mainitusta Talent Relatins Clubista, so stay tuned! :)

Aurinkoisia kesäpäiviä toivottaa,

Leena Kirjavainen, rekrytointipäällikkö, Studentwork Helsinki

Nollatyösopimus - mainettaan parempi

Julkisuudessa on ollut paljon keskustelua nk. "nollatyösopimuksista", eli työsopimuksista, joissa viikoittaikseksi työajaksi on merkitty "0-X h/vko" tai "tarvittaessa töihin kutsuttava". Merkintä tarkoittaa sitä, että kaikkina viikkoina työntekijällä ei välttämättä ole töitä. Usein tällaista tuntikirjausta käytetään työtehtävissä, joissa työn määrän vaihtelut ovat oikeasti suuria. Tarvittaessa töihin kutsuttavia työntekijöitä ovat tyypillisesti esimerkiksi ravintoloiden keikkalaiset tai ekstraajat. Ilmiö ei ole mitenkään uusi ja ekstraajat ovat monella alalla ja lukemattomissa yrityksissä todella tärkeä voimavara. 

Tästä on siis kyse, mutta mistä poru johtuu? Ay-liike on ottanut "nollatyösopimukset" agendalleen ja jopa niiden kieltämistä on toivottu, miksi? Tarvittaessa töihin kutsuttavassa työsopimuksessa on kyse yhdestä osa-aikaisen työn muodosta. Monilla työpaikoilla tällaiselle työlle on suuri tarve. Kysyntä vaihtelee voimakkaasti sesongin mukaan tai ennalta arvaamatta ja sijaisia tarvitaan lyhyellä varoitusajalla. Monille opiskelijoille tällaiset työt ovat portti työelämään ja tärkeä tulonlähde opintojen aikana. 

Kieltäminen ei siis tule kysymykseen, silloin monelta jäisi työpaikka saamatta. Mutta jos kerran sellaisestakin on puhuttu, niin pitäähän niissä jotain ongelmia olla, eikö? "Nollatyösopimuksten" käyttäminen edellyttää työnantajalta aina tarkkaa tilanteen arviointia: vaihteleeko tarjolla olevan työn määrä todella niin voimakkaasti, että joskus sitä ei ole ollenkaan? Jos tämä harkinta jää tekemättä, sopimusta käytetään helposti myös silloin, kun oikea vähimmäistuntimäärä olisi määriteltävissä. On tärkeää, että tilanne todella arvioidaan ennen työsopimuksen tekemistä. Henkilöstöpalvelualalla asiaan on kiinnitetty enemmän huomiota parin viimevuoden aikana hyvällä menestyksellä. Myös Studentworkissa suhtautuminen "nollatyösopimuksiin" on terävöitynyt. Niitä käytetään nykyisin vain tehtävissä, joissa työn määrä todella vaihtelee. Se on edellyttänyt meiltä parempaa kommunikaatiota asiakkaidemme kanssa, mikä ei tietenkään ole ollut huono juttu, päin vastoin. 

Lopulta kyse on siitä, että työmarkkinoilla on tarjolla työtä, jonka määrä vaihtelee voimakkaasti. Jollekin onnekkaalle on siis tarjolla työpaikka, vaikka tuntimäärät vaihtelevatkin. Tämä on hieno asia ja mahdollisuus niin työnantajalle kuin työntekijälle. Etenkin opiskelijalle ekstraaminen voi olla loistava työn muoto, sillä useimmiten siinä on mahdollisuus päättää, ottaako tarjotun vuoron vastaan vai ei. Moni kokoaikainen työsuhde on alkanut näin ja joka tapauksessa ekstraaminen on arvokasta työkokemusta CV:ssa. 

Aurinkoisia kesäpäiviä kaikille!

Heikki Karimaa, maajohtaja, Studentwork