Voimaa työllistymiseen yksityisen ja julkisen työnvälityksen yhteistyöllä

Eduskuntavaalit menivät jo, mutta painavat kysymykset, kuten valtiontalouden sopeuttaminen painaa edelleen äänestäjien, sekä varmasti nyt myös vaaleissa valittujen hartioita. Nopeampi, tehokkaampi ja pitkäaikaisempi työllistäminen mainitaan usein keinona elvyttää taloutta, mutta keinot työttömyyskierteiden nopeampaan katkaisemiseen ja opiskelijoiden nopeampaan työelämään saamiseen tuntuvat usein jäävän vaisuiksi.

Työ- ja elinkeinotoimistot ja HPL ovat jo ottaneet askeleita tiiviimmän yhteistyön tekemiseen yhteisten rekrytointimessujen järjestämisellä, mutta yhä tiiviimpää yhteistyötä tarvitaan, jotta työnhakijat saavat täyden tehon irti julkisen ja yksityisen puolen työnvälitys palveluista. Tehostetulla ja nopealla työllistymisellä ei ole vain yksityisten työnvälitysyritysten kassaa kasvattava vaikutus, vaan suoria säästöjä valtiolle sekä nostava vaikutus tuotannon lisääntymiseen.

HPL:n graafi julkisen ja yksityisen työnvälityksen voimien yhdistämisen vaikutuksesta

Studentworkin toimitusjohtaja Heikki Karimaa totesikin, että tiedostamme hyvin kuinka suuri vaikutus omalla työllämme on yksittäisen työnhakijan elämään.  Kokemus haastattelusta, kenties rekrytoijalta saatu arvokas palaute ja tietenkin itse työpaikan saaminen ovat kaikki suunnattoman tärkeitä. Myös asiakkailta saamme usein positiivista palautetta. Yhdeltä taholta sitä tulee kuitenkin harvemmin - nimittäin yhteiskunnalta. Yllä olevasta HPL:n infograafista käy ilmi kuinka suuri on vaikutuksemme on myös rakkaan isänmaamme hyvinvoinnille. 

 

EU-tuomioistuimen tuomio vuokratyövoiman käytön rajoituksesta työehtosopimuksessa

Vuokratyövoiman käyttö herättää usein kysymyksiä sen tarpeellisuudesta ja mm. TT-SAK Yleissopimuksessa vuokratyövoiman käyttöä on rajoitettu. Uuden Unionin tuomioistuimen tuomion mukaisesti kaikki rajoitukset ovat kuitenkin oltava perusteltuja ja rajoittavat tekijät oltava paikallaan vuokratyöntekijöiden suojelun takia tai työntekijöiden työterveyteen tai työturvallisuuteen perustuvista tarpeista johtuen. 

Suomessa on edelleen yli sata työehtosopimusta, joista löytyy rajoituksia vuokratyövoiman käytölle. Viimeisemmän Unionin ennakkoratkaisun vuoksi myös nämä kiellot ja rajoitukset joutuvat tulevaisuudessa tarkastelun alle. Lue alta Henkilöstöpalveluliiton julkaisema lehdistötiedote kokonaisuudestaan asiasta.

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto: Suomen on tarkasteltava uudelleen vuokratyön rajoituksia

Lehdistötiedote 17.3.2015

Julkaisuvapaa heti 

EU-tuomioistuin on eilen 17.3.2015 antanut tuomion siitä, voidaanko vuokratyövoiman käyttöä rajoittaa työehtosopimuksessa. EU-tuomioistuin päätyi tuomiossaan siihen, että vuokratyödirektiivin 4 artiklaa on tulkittava siten, että kansalliset tuomioistuimet eivät voi soveltaa artiklaa. Tuomioistuimen mukaan artikla on osoitettu ainoastaan jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja niiden tulee varmistua siitä, että mahdolliset vuokratyön käyttöön liittyvät kiellot ja rajoitukset ovat perusteltuja.

Kyseessä on ensimmäinen EU-tuomioistuimessa käsitelty tapaus, jossa on tulkittu vuokratyödirektiivin sisältöä. Ratkaisu on tärkeä koko Euroopan laajuisesti.

Lokakuussa 2013 Suomen työtuomioistuin pyysi EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua vuokratyödirektiivin tulkinnasta. Pyynnön taustalla oli työntekijäliitto AKT:n väite siitä, että öljytuotealan yritys käytti vuokratyötä laajemmin kuin mitä työehtosopimus olisi sallinut.

– Jutussa haluttiin selvittää, saako työtuomioistuin soveltaa direktiiviä vai onko se yleisempi velvoite. On tietysti pettymys, että EU-tuomioistuimen mukaan direktiiviä ei voida soveltaa kansallisissa tuomioistuimissa, jutun työnantajapuolen asiamies Mika Kärkkäinen EK:sta sanoo.

Vuokratyödirektiivin 4 artiklan 1 kohdan mukaan vuokratyön käyttöön liittyvät rajoitukset tai kiellot saavat perustua ainoastaan yleisen edun mukaisiin syihin, jotka liittyvät erityisesti vuokratyöntekijöiden suojeluun, työterveys- ja työturvallisuusvaatimuksiin tai tarpeeseen varmistaa, että työmarkkinat toimivat moitteettomasti ja että väärinkäytöksiä ehkäistään.

Vuokratyödirektiivin 4 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on tarkasteltava kansallisen lainsäädännön ja työehtosopimusten vuokratyön käyttöä koskevia rajoituksia tai kieltoja sen varmistamiseksi, ovatko ne edelleen perusteltuja 4 artiklan 1 kohdassa mainituista syistä.

EU-tuomioistuin totesi, että tarkastelun tulosten seurauksena jäsenvaltiot ovat saattaneet joutua muutamaan vuokratyötä koskevaa säännöstöään.  

– Suomessa ei ole toteutettu riittävällä tavalla tarkastelua, sillä Suomen valtio on vain luetellut työehtosopimuksissa olevia vuokratyötä koskevia kieltoja ja rajoituksia. Pelkän luetteloinnin sijaan Suomen valtion pitää jatkossa arvioida, ovatko kiellot ja rajoitukset perusteltuja, Henkilöstöpalveluyritysten Liiton toimitusjohtaja Merru Tuliara toteaa.

Suomessa on yli sata työehtosopimusta, joista löytyy rajoituksia vuokratyövoiman käytölle.

Lisätietoja: Mika Kärkkäinen, asiantuntija, EK, mika.karkkainen@ek.fi 040 172 1411 ja Merru Tuliara, toimitusjohtaja, Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL, merru.tuliara@hpl.fi, 040 562 6466.

Linkki EU-tuomioistuimen tuomioon:
http://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=162945&pageIndex=0&doclang=FI&mode=req&dir=&occ=first&part=1&cid=127036