perjantai 2. elokuuta 2013

How Studentwork made speed and agility a competition advantage

Some of you reading this are enjoying your well-deserved vacations. The rest of us are doing our best to make sure we do not have to bother you while you are sipping lemonade in the sun.

I would like to take this opportunity to share something that has great strategic value for Studentwork. It’s something that was best described in a single sentence that decorated the late Jan Stenbeck’s wall in Kinnevik’s headquarters in the heart of Stockholm. The saying goes like this: It’s not the big that eat the small. It’s the fast that eat the slow.

This is something that we at Studentwork have learned to be true throughout the years. Conventional wisdom and logic says that big organisations eat smaller ones.  That was probably part of the reason why we wanted to get big quickly when we started back in 2004. We wanted to be able to put up a fair fight against our giant competitors before they crushed us. And we were pretty successful in our goal. We have grown to Finland’s largest supplier of young talents and expanded to all Nordic countries as well as to Germany. We are now one of only four suppliers with that vast geographical coverage.

However, what we realised in our expansion was that success it’s not as much about size as it is about speed and flexibility. In many industries bigger companies get crushed by smaller and quicker companies all the time. Our biggest strength is not our geographical coverage or size. Our biggest competition advantage has always been speed and the ability to be flexible towards our customers, candidates and employees.

We have made velocity and agility a competitive advantage. We strive to make quick decisions and always delivering faster than our competitors. That means more individual responsibility to all of my great colleagues on all levels and less bureaucracy. We have made sure that we are communicating two ways with customers, employees and candidates, as well as throughout the entire organisation (through monthly individual development discussions), so our organisation can remain flexible and agile no matter how big we become or what happens in the world around us.

With the market's most talented colleagues we have succeeded in building a culture that listens to our customers and employees, anticipates what is coming ahead, and welcomes change. It has made us a high velocity company despite tough times and intense competition.

For you enjoying the sun; I hope your lemonade tastes great. And for the rest of us; work hard and have fun!

Yours sincerely,
Lucas
Lucas Geisler, Group executive, Studentwork

keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

HPL Porin SuomiAreenalla

Porin SuomiAreenalla on tällä viikolla päällä hyvä pöhinä, ja eilen siellä käytiin loistava paneelikeskustelu vuokratyöstä ja nuorisotyöttömyydestä. Lauteilla nähtiin HPL:n puheenjohtaja Minna Vanhala-Harmanen, kansanedustaja Lasse Männistö, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson, johtaja Anssi Vuorio Ammattiliitto Prosta, vuokratyöntekijänä 16-vuotiaasta työskennellyt oululainen Johannes Djupsjöbacka sekä käyttäjäyritystä edustava Finnkinon henkilöstöjohtaja Pia Rautio.

HPL:n tiedote keskustelusta löytyy täältä ja innostavan paneelikeskustelun voi katsoa videolta täällä.

Myöskin Satakunnan kansa tarttui aiheeseen ja uutisoi verkkosivuillaan vuokratyöstä otsikolla "Voiko vuokratyö kasvaa vakituiseksi?" Niin ikään Kauppalehti uutisoi nuorten työllistämisestä vuokratyön kautta täällä.

Myös meiltä Studentworkilta on kaksi henkilöä paikalla huomenna Porissa edustamassa HPL:a.

torstai 4. heinäkuuta 2013

Tavoitteena hyvinvoivat ja tyytyväiset työntekijät

Studentwork haluaa aktiivisesti ylläpitää työtyytyväisyyttä, ja tätä varten olemme luoneet HEI:n eli Happy Employee Indexin. Kyselyn, jolla keräämme tietoa käytännön asioiden toimivuudesta, työympäristöistä, joissa työntekijämme työskentelevät sekä yleisestä hyvinvoinnista. Tulosten pohjalta tavoitteenamme on parantaa kokonaisvaltaista työtyytyväisyyttä.

Happy Employee Index -kysely lähetetään kaksi kertaa vuodessa kaikille Studentworkin työntekijöille, ja osana Studentworkia toivomme työntekijöidemme antavan oman panoksensa yhteisen kehityksen eteen. Mahdollisimman suuri vastausprosentti takaa riittävän informaation, jotta voimme parantaa toimintaamme.  Vastaaminen kyselyyn tapahtuu täysin anonyymisti.  

Kysely on ollut käytössä viimeisen vuoden ajan ja sitä kautta olemme saaneet arvokasta informaatiota siitä, miten voimme huomioida työntekijöitämme paremmin sekä viedä prosessejamme eteenpäin. Ensimmäisten tulosten myötä huomasimme, että tuntiseurantajärjestelmämme tuntemus on osittain puutteellista, minkä vuoksi esittelemme sen nykyään työsopimusta tehtäessä yksityiskohtaisemmin. Aikaisempien vastausten myötä esille nousi myös yhteenkuuluvuuden tunne Studentworkin kanssa. Työntekijämme ovat aina olleet meille tärkeitä, mutta yhteenkuuluvuuden tunnetta olemme lähteneet rakentamaan lisää Talent Relations Clubien myötä. Talent Relations Club järjestetään kuukausittain uusille työntekijöillemme, ja sen tarkoistuksena on päästä tutustumaan ja verkostoitumaan muihin studentworkilaisiin rennossa ilmapiirissä. 

Hyvät arvosanat olemme saaneet jokaisessa kyselyssä kommunikaatiostamme ja ystävällisyydestämme, mikä on todella hieno juttu, koska juuri teitä varten me Studentworkin työntekijät täällä olemme. 

Uusimmassa HEI-kyselyssä teemoiksi nousivat erityisesti palautteenanto ja perehdytys asiakasyrityksissämme. Näihin seikkoihin tulemmekin kiinnittämään tulevaisuudessa enemmän huomiota ja tulemme tekemään tarvittavia toimenpiteitä asioiden kehittämiseksi. 

Seuraavassa blogitekstissä tulemme kertomaan tarkemmin edellä mainitusta Talent Relatins Clubista, so stay tuned! :)

Aurinkoisia kesäpäiviä toivottaa,

Leena Kirjavainen, rekrytointipäällikkö, Studentwork Helsinki

perjantai 28. kesäkuuta 2013

Nollatyösopimus - mainettaan parempi

Julkisuudessa on ollut paljon keskustelua nk. "nollatyösopimuksista", eli työsopimuksista, joissa viikoittaikseksi työajaksi on merkitty "0-X h/vko" tai "tarvittaessa töihin kutsuttava". Merkintä tarkoittaa sitä, että kaikkina viikkoina työntekijällä ei välttämättä ole töitä. Usein tällaista tuntikirjausta käytetään työtehtävissä, joissa työn määrän vaihtelut ovat oikeasti suuria. Tarvittaessa töihin kutsuttavia työntekijöitä ovat tyypillisesti esimerkiksi ravintoloiden keikkalaiset tai ekstraajat. Ilmiö ei ole mitenkään uusi ja ekstraajat ovat monella alalla ja lukemattomissa yrityksissä todella tärkeä voimavara. 

Tästä on siis kyse, mutta mistä poru johtuu? Ay-liike on ottanut "nollatyösopimukset" agendalleen ja jopa niiden kieltämistä on toivottu, miksi? Tarvittaessa töihin kutsuttavassa työsopimuksessa on kyse yhdestä osa-aikaisen työn muodosta. Monilla työpaikoilla tällaiselle työlle on suuri tarve. Kysyntä vaihtelee voimakkaasti sesongin mukaan tai ennalta arvaamatta ja sijaisia tarvitaan lyhyellä varoitusajalla. Monille opiskelijoille tällaiset työt ovat portti työelämään ja tärkeä tulonlähde opintojen aikana. 

Kieltäminen ei siis tule kysymykseen, silloin monelta jäisi työpaikka saamatta. Mutta jos kerran sellaisestakin on puhuttu, niin pitäähän niissä jotain ongelmia olla, eikö? "Nollatyösopimuksten" käyttäminen edellyttää työnantajalta aina tarkkaa tilanteen arviointia: vaihteleeko tarjolla olevan työn määrä todella niin voimakkaasti, että joskus sitä ei ole ollenkaan? Jos tämä harkinta jää tekemättä, sopimusta käytetään helposti myös silloin, kun oikea vähimmäistuntimäärä olisi määriteltävissä. On tärkeää, että tilanne todella arvioidaan ennen työsopimuksen tekemistä. Henkilöstöpalvelualalla asiaan on kiinnitetty enemmän huomiota parin viimevuoden aikana hyvällä menestyksellä. Myös Studentworkissa suhtautuminen "nollatyösopimuksiin" on terävöitynyt. Niitä käytetään nykyisin vain tehtävissä, joissa työn määrä todella vaihtelee. Se on edellyttänyt meiltä parempaa kommunikaatiota asiakkaidemme kanssa, mikä ei tietenkään ole ollut huono juttu, päin vastoin. 

Lopulta kyse on siitä, että työmarkkinoilla on tarjolla työtä, jonka määrä vaihtelee voimakkaasti. Jollekin onnekkaalle on siis tarjolla työpaikka, vaikka tuntimäärät vaihtelevatkin. Tämä on hieno asia ja mahdollisuus niin työnantajalle kuin työntekijälle. Etenkin opiskelijalle ekstraaminen voi olla loistava työn muoto, sillä useimmiten siinä on mahdollisuus päättää, ottaako tarjotun vuoron vastaan vai ei. Moni kokoaikainen työsuhde on alkanut näin ja joka tapauksessa ekstraaminen on arvokasta työkokemusta CV:ssa. 

Aurinkoisia kesäpäiviä kaikille!

Heikki Karimaa, maajohtaja, Studentwork

maanantai 20. toukokuuta 2013

TOP TALENT – Kohti ääretöntä ja sen yli

Puran sähköpostikansiotani, yrittäen tavalliseen tapaani luikerrella roskapostien lomasta kohti niitä ihan oikeasti tärkeitä viestejä, kun silmääni osuu mielenkiintoinen otsikko: Sinua on pyydetty suosittelijaksi. Avaan viestin innoissani, sillä tiedän heti mistä on kysymys. On aina mahtavaa päästä suosittelemaan hyviä tyyppejä uusiin tehtäviin – eräänlainen kunnia jopa. ”Jenni on hakemassa uusia tehtäviä, ja hän on pyytänyt sinua suosittelijakseen.” Tunnen ylpeyttä. Jenni kuuluu minun osaajaverkostooni. Hän on Top Talent.

Tapasin Jennin ensimmäistä kertaa, kun hän saapui Studentworkin toimistolle työhaastatteluun. Tuolloin Jenni haki promootiotyöntekijän paikkaa yliopisto-opintojensa oheen, ja saikin paikan motivoituneella ja iloisella asenteellaan. Jenni osallistui erilaisille promokeikoille ja sai poikkeuksetta hyvää palautetta asiakkailtamme. Vielä samana syksynä Jenni osoitti kiinnostusta taloushallinnon tehtäviä kohtaan ja työllistyi osa-aikaiseksi taloushallinnon assistentiksi Studentworkin kautta. Jälleen kerran hän sai loistavaa palautetta työtaidoistaan, asenteestaan ja reippaudestaan. Tämä riitti minulle – halusin Jennin osaksi Top Talent -verkostoani!


Kuvat: Studentworkin Helsingin toimiston Talent Relations lounge. Tilassa järjestämme myös Top Talent iltamia.

Mitä Top Talent -verkostoon kuuluminen sitten tarkoittaa? Jenni sai minusta, rekrytoijasta, oman uravalmentajan auttamaan eteenpäin työelämän haasteissa. Käytännön tasolla tämä tarkoitti esimerkiksi sitä, että hän sai nimetä minut suosittelijakseen. Minun ja Jennin välisen yhteistyön pohjimmainen tarkoitus oli löytää Jennille hänen unelmiensa työpaikka. Jokaisella Studentworkin rekrytoijalla on oma henkilökohtainen Top Talent -verkosto.

Tänä keväänä Jenni valmistui yliopistosta ja ryhtyi etsimään kokopäiväistä työtä. Eräänä päivänä hän otti minuun yhteyttä ja kertoi löytäneensä mielenkiintoisen, vakituisen työpaikan omalta alaltaan. Kyseessä oli sama yritys, joka oli pyytänyt minua suosittelemaan Jenniä. Voisi ajatella, että ympyrä on nyt sulkeutunut, mutta itse koen tämän vasta kaiken hyvän aluksi. Uskon, että kohtaamme Jennin kanssa tulevilla työurillamme mitä erikoisimmissa tilanteissa ja muistelemme lämmöllä alkuaikoja. Jenni on edelleen Top Talentini ja olen hänen käytettävissään myös tulevaisuudessa – työelämässä ja työnhaussa, apuna muuttuvissa tilanteissa.
Toivon tapaavani Jennin parin viikon päästä järjestettävässä Top Talent –tapahtumassa Tampereella.

Rekrytoija Iina Korpivaara, Studentwork Tampere 

torstai 18. huhtikuuta 2013

EMPLOYER BRANDING – Linkki yritysten ja nuorten osaajien välillä


Kilpailu osaavasta henkilöstöstä on kovempaa kuin koskaan. Nopea eläköityminen ja kilpailun aiheuttama kova paine saavat aikaan sen, että huippuosaajista käydään tällä hetkellä raakaa kilpailua työmarkkinoilla. Tässä paineessa yhä useammat yritykset kääntävät katseensa nuoriin osaajiin ja etsivät itselleen potentiaalisia tulevaisuuden huipputalentteja. Nuorissa osaajissa on valtava kehittymismahdollisuus sekä uutta näkemystä, joka saadaan oikealla ohjauksella hyvin nopeasti yrityksen käyttöön. Yhä useammin vastavalmistunut toimii kokeneemman työntekijän oppipoikana, mutta haastaa samalla myös mentorinsa ajattelua uusilla näkökulmilla.

Me Studentworkillä olemme erikoistuneet toimimaan yrityksen ja nuorien osaajien välisenä yhdistäjänä. Teemme jatkuvaa yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa ja jokaisella meistä rekrytoijista on oma verkostonsa alueensa nuoriin lupauksiin. Tätä verkostoa tarjoamme myös asiakkaidemme käyttöön. Yksi kattavimmista palveluistamme on Employer Branding. Tämän palvelun avulla autamme yritystä luomaan oman vastaavan verkoston opiskelijoihin ja tätä kautta parantamaan yrityksen tunnettavuutta ja yrityskuvaa nuorten osaajien parissa. Varsinkin niissä tilanteissa, joissa kilpailu osaavasta henkilöstöstä on kiivasta, yrityksen positiivinen maine auttaa rekrytointia merkittävästi.

On ollut yllättävää huomata kuinka usealla yrityksellä on vaikeuksia tavoittaa nuoria ja ymmärtää heidän ajattelutapaansa. Me olemme päivittäin tekemisissä nuorten kanssa ja uskallankin väittää, että tunnemme kohderyhmämme kuin omat taskumme. Tätä auttaa osaltaan myös se, että olemme itsekin varsin nuorta porukkaa.  Jo tämän vuoden aikana olemme olleet mukana lukuisissa tapahtumissa eri oppilaitoksissa ja olemme Studentworkin lisäksi markkinoineet näkyvästi myös useita asiakasyrityksistämme ja heidän uramahdollisuuksiaan.

Toisaalta Employer Branding tarjoaa mahdollisuuksia myös opiskelijoille. Me rekrytoijat kuulemme jatkuvasti opiskelijoilta, että myös he kaipaavat tiiviimpää yhteistyötä yrityksien ja työelämän kanssa. Useimmiten opiskelijat valittavat opintojen liiasta teoreettisuudesta ja kaipaavat enemmän yhteyttä käytännön työelämään. Studentwork tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden tiiviimpään yhteistyöhön yritysten kanssa jo opiskelujen aikana. Lisäksi kauttamme muodostuu luonnollinen lähestymisväylä muuten helposti etäiseltä tuntuvaan työmaailmaan. Tarjoamme opiskelijoille mm. kesätyömahdollisuuksia, trainee-ohjelmia, harjoittelupaikkoja sekä opinnäytetyömahdollisuuksia. Autamme myös nuoria työnhaussa: pidämme messuilla cv-klinikoita ja käymme luennoimassa oppilaitoksilla työnhakemisen prosesseista.

Studentwork toimiikin siis nuorten osaajien ja yrityksien välisenä linkkinä. Rekrytoijan työssä mielestäni palkitsevinta on se, kun näkee tämän yhteyden toimivan käytännössä: osaava nuori löytää unelmiensa työpaikan ja yritys löytää kipeästi tarvitsemansa nuoren lupauksen riveihinsä. Kyseessä on win-win -tilanne, jossa kaikki osapuolet hyötyvät.

Rekrytointispesialisti Sanna Lehtoniemi, Studentwork Oulu

torstai 7. maaliskuuta 2013

Studentwork mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa!



Oletteko jo kuulleet Vastuullinen kesäduuni -kampajasta? Hienoa, jos olette! Jos ette, niin lukekaapa ihmeessä eteenpäin, niin valotan hieman, mitä se tarkoittaa.

Vastuullinen kesäduuni -kampanja on hyväntuulinen kampanja, jonka tavoitteena on varmistaa, että nuorille riittää laadukkaita kesätyöpaikkoja myös tulevaisuudessa. Nuoriin osaajiin ja heidän työllistämiseensä erikoistunut yrityksemme on siis aivan omiaan ottamaan osaa tällaiseen kamppikseen, sillä tätähän me teemme joka päivä: parannamme nuorten työllistymistä ja urakehitystä, sekä luomme uusia työpaikkoja.

Kampajaan on ilmoittautunut mukaan jo 115 vastuullista työnantajaa. Päivittyvän listan voit käydä tsekkaamassa täältä.

Mitä tämä kampanja sitten käytännössä tarkoittaa? Kampanjaan osallistuvat työnantajat sitoutuvat pitämään kiinni viidestä hyvän kesätyön periaatteesta:

1. MIELEKÄS TYÖ JA KOHTUULLINEN PALKKA.
Hyvä kesätyö vastaa nuoren osaamista ja on sopivan haasteellista. Työtehtävät, vastuu, valtuudet ja odotukset on määritelty selvästi ja työstä maksetaan käypä palkka. Näin työntekijä on tyytyväinen ja yrityksen työnantajamaine paranee.

2. HYVÄ HAKIJAKOKEMUS.
Nuorille tieto kesätyöpaikasta on yksi kevään odotetuimmista uutisista. Työpaikkailmoituksessa on asiallista kertoa, miten valintaprosessi etenee. Niillekin, joita ei valita, on kohteliasta ilmoittaa asiasta.

3. PEREHDYTYS JA OHJAAMINEN.
Opastamiseen ja perehdyttämiseen nimetään vastuuhenkilö. Kesätyöläiselle kerrotaan työpaikan pelisäännöt ja tarvittaessa käytöstavat. Kun perehdyttäminen onnistuu, saavat nuoret kattavan ja oikeanlaisen kuvan työnantajasta, toimialasta ja siellä tehtävistä töistä.

4. OIKEUDENMUKAISUUS JA TASAPUOLISUUS.
Nuoria kohdellaan tasavertaisesti muiden työntekijöiden kanssa. Työskentelyä seurataan ja siitä annetaan tarvittaessa reilua palautetta. Työsuhteen päättyessä käydään palautekeskustelu. Samalla työnantaja saa tietoa tulevan työntekijäpolven arvoista ja asenteista.

5. KIRJALLINEN TYÖSOPIMUS JA TODISTUS.
Vastuullinen yritys tekee kesätyöntekijän kanssa aina kirjallisen työsopimuksen. Samalla varmistetaan, että nuori tuntee omat työehtosopimuksen mukaiset oikeutensa. Työsuhteen päättyessä annetaan asianmukainen työtodistus.

Voit tutustua kampanjaan myös täällä ja käydä tykkäämässä Vastuullinen kesätyö -facebooksivusta.

Meilläkin on käynnissä jo useita eri kesätyöhakuja. Parhaiten pysyt kärrytillä avoimista työpaikoistamme tsekkaamalla avoimet paikat nettisivuiltamme, tai seuraamalla meitä Twitterissä!

Onnea kesätyönhakuun! :)

Terkuin Laura Nikkanen, rekrytointispesialisti ja somettaja, Studentwork Helsinki