Julkisuudessa on ollut paljon keskustelua nk. "nollatyösopimuksista", eli työsopimuksista, joissa viikoittaikseksi työajaksi on merkitty "0-X h/vko" tai "tarvittaessa töihin kutsuttava". Merkintä tarkoittaa sitä, että kaikkina viikkoina työntekijällä ei välttämättä ole töitä. Usein tällaista tuntikirjausta käytetään työtehtävissä, joissa työn määrän vaihtelut ovat oikeasti suuria. Tarvittaessa töihin kutsuttavia työntekijöitä ovat tyypillisesti esimerkiksi ravintoloiden keikkalaiset tai ekstraajat. Ilmiö ei ole mitenkään uusi ja ekstraajat ovat monella alalla ja lukemattomissa yrityksissä todella tärkeä voimavara.
Tästä on siis kyse, mutta mistä poru johtuu? Ay-liike on ottanut "nollatyösopimukset" agendalleen ja jopa niiden kieltämistä on toivottu, miksi? Tarvittaessa töihin kutsuttavassa työsopimuksessa on kyse yhdestä osa-aikaisen työn muodosta. Monilla työpaikoilla tällaiselle työlle on suuri tarve. Kysyntä vaihtelee voimakkaasti sesongin mukaan tai ennalta arvaamatta ja sijaisia tarvitaan lyhyellä varoitusajalla. Monille opiskelijoille tällaiset työt ovat portti työelämään ja tärkeä tulonlähde opintojen aikana.
Kieltäminen ei siis tule kysymykseen, silloin monelta jäisi työpaikka saamatta. Mutta jos kerran sellaisestakin on puhuttu, niin pitäähän niissä jotain ongelmia olla, eikö? "Nollatyösopimuksten" käyttäminen edellyttää työnantajalta aina tarkkaa tilanteen arviointia: vaihteleeko tarjolla olevan työn määrä todella niin voimakkaasti, että joskus sitä ei ole ollenkaan? Jos tämä harkinta jää tekemättä, sopimusta käytetään helposti myös silloin, kun oikea vähimmäistuntimäärä olisi määriteltävissä. On tärkeää, että tilanne todella arvioidaan ennen työsopimuksen tekemistä. Henkilöstöpalvelualalla asiaan on kiinnitetty enemmän huomiota parin viimevuoden aikana hyvällä menestyksellä. Myös Studentworkissa suhtautuminen "nollatyösopimuksiin" on terävöitynyt. Niitä käytetään nykyisin vain tehtävissä, joissa työn määrä todella vaihtelee. Se on edellyttänyt meiltä parempaa kommunikaatiota asiakkaidemme kanssa, mikä ei tietenkään ole ollut huono juttu, päin vastoin.
Lopulta kyse on siitä, että työmarkkinoilla on tarjolla työtä, jonka määrä vaihtelee voimakkaasti. Jollekin onnekkaalle on siis tarjolla työpaikka, vaikka tuntimäärät vaihtelevatkin. Tämä on hieno asia ja mahdollisuus niin työnantajalle kuin työntekijälle. Etenkin opiskelijalle ekstraaminen voi olla loistava työn muoto, sillä useimmiten siinä on mahdollisuus päättää, ottaako tarjotun vuoron vastaan vai ei. Moni kokoaikainen työsuhde on alkanut näin ja joka tapauksessa ekstraaminen on arvokasta työkokemusta CV:ssa.
Aurinkoisia kesäpäiviä kaikille!
Heikki Karimaa, maajohtaja, Studentwork
